Ilmakuoppa

« elokuu 2005 | Main | lokakuu 2005 »

syyskuu 30, 2005

Oikeiden oppien puutteessa

Urheilukanavalla Suomen ainoa golfin ammattilainen Eurotourilla nyhertää epätoivoisesti saadakseen korttinsa uusittua myös ensivuodeksi. Ei hyvältä näytä, kun vähänkin selaa nettiä ja tutkii millainen peli golf oikein on.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong IL esimerkiksi teki ensimmäistä kertaa pelatessaan viisi (5) hole-in-onea ja muutenkin kiersi kierrroksen 38 lyöntiä alle ihannetuloksen eli tulos oli jotakuinkin 34! Länsimaissa paras tunnettu tulos kilpailussa on 59, jonka on saavuttanut pari hassua peluria. Kim Jong-IL tekee tiedottajan mukaan rutiininomaisesti muutaman holarin jokaisella kierroksella. Kannattaisi lähettää suomalaiset junnut Pyongjangiin golfkouluun eikä Espanjan aurinkorannikolle, missä on kaikenlaista opiskelua häiritsevää oheishoukutusta.

Rakkaan suuren johtajan opetuksessa ja peliseurassa kaksoissateenkaarten paistessa ja lintujen lentäessä muodostelmalentoa saisivat aloittelevat pelurit paukkuja kuinka Tiikeristäkin tehdään pelle.

Posted by Linnuntietä at 9:16 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 29, 2005

Optioita, etiikkaa vai etikkaa?

Erikoista, kun jollain menee hyvin niin se ei olekaan hyvä. Fortumin johdolla ei varmasti ole ollut osuutta kaikkeen siihen kurssinousuun mitä on tapahtunut, mutta löytyyhän lotossakin voittaja. Myöskään Suomen kansantalous ei hetkahda siitä kuinka nuo eurot jaetaan.

Kaikkein hauskaa on seurata poliitikkojen puheita ja toistensa syyttelyä. Iltiksen ristikossa oli vihje "kansanedustajilla korkea" ja oikea sana siihen oli "moraali". Vähän hymyilyttää oliko tuo vinoilua ristikon laatijan taholta. Vähän on alkanut myös epäilyttää onko "älykäs mutta ei viisas" Erkki Tuomioja edes älykäs. Kukaan ei halua myöntää tehneensä tyhmiä päätöksiä vaan kaikki hokevat kuin pikkulapset, että olivathan siellä arvostelijatkin tekemässä päätöksiä. Kansakunnan lahjakkaimmat valopäät ovat paljastumassa varsinaisiksi propelipäiksi.

Yleisön kannaltahan tässä on mielenkintoista, että pahikset ovatkin nyt heittäytyneet hyviksiksi. Perinteisesti oikeiston ajamat optiot ovatkin nyt sossujen aikaansaannosta. Veikkaan, että tavalla tai toisella vain puolet optioista menee maksuun ja sen jälkeen kaikki poliitikot aloittavat uuden kinan siitä kenen ansiota tämä kansakunnan pelastaminen on.

Posted by Linnuntietä at 9:15 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 28, 2005

Ammattimies on aina ammattimies, tai siis -henkilö

Kansas Cityn liepeillä joku kaiffari ryösti Chevrolet Camaronin parkkipaikalta. Hän uhkasi omistajaa haulikolla ja sai auton avaimet haltuunsa. Ryöstäjän kannalta valitettavasti autossa oli manuaalivaihteisto ja varas ei osannut ajaa sellaista autoa, joten omistajan tappiot rajoittuivat auton avaimiin.

Poliisi tutkii onko tapauksella yhteyttä neljään vastaavaan ryöstöön alueella. Siis ajoneuvon luvatonta haltuunottoa yrittänyt ei ole osannut ajaa autoa? Kuulostaa uskomattomalta, kun kuvittelin, että jenkeissä manuaalivaihteet ovat vielä harvinaisempia kuin Suomessa automaatit.

Posted by Linnuntietä at 9:45 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 27, 2005

Afrikka, maailman lahja luovuudelle

Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun "nigerialaiskirjeistä" on varoitettu suomalaisia herkkäuskoisia. Itse Kekkosen kamu, Olavi J Mattila joutui huijatuksi nigerialaisten toimesta, tai ainakin väitti näin, kun jäi kiinni omista kusetuksistaan. Maanosasta, jossa pankki- ja rahalaitokset eivät ole huippuluokkaa tulee kuitenkin hemmoja, jotka huijaavat läntisten maiden rahamiehiä.

Nyt luovuus kukkii Gambiassa. Air Rum yhtiön charterkone, vanha rupu Locheed L1011, oli viemässä jalkapallofaneja Limaan Perussa. Ottelu käytiin kuitenkin Piurassa, kaukana Limasta ja koska kone oli myöhässä kannattajat olisivat myöhästyneet matsista. Lentäjät päättivät tällöin teeskennellä hätätilannetta ja ilmoittivat polttoaineen loppuvan ja tekivät laskun ottelupaikkakunnalle Piuraan.

Olisiko tässä aihetta ottaa oppia? Finnairin tiukkapipoiset pilotit yrittävät tunkea kaikissa säissä sinne minne ovat menossakin vaikka matkustajat kenties haluaisivat aivan jonnekin muualle. Matkustamon istuimiin voisi laittaa samanlaiset äänestysnapit kuin eduskunnassa on ja matkan aikana äänestettäisiin mikä kohde saa eniten kannatusta. Näin taattaisiin, että ainakin osa matkustajista on ehdottoman tyytyväisiä.

Posted by Linnuntietä at 5:53 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 26, 2005

Koneet reistailee

Serverikin oikuttelee ja väittää ettei mulla ole oikeuksia omiin tiedostoihini? Saattaa olla, mutta nyt, kun pääsin taas Nokiasta eroon ja Macin ääreen huomaan, että kauden avajaiskuvani Madeiralta on liian monen Coralin turmelema tai sitten näppihäiriö, koska siitä ei saa mitään selvää. Täytyy korjailla.

Tuli mieleen tänään satu hölmöläisistä, jotka toivoivat vastatuuleen soutaessaan, että tuulen suunta muuttuisi päinvastaiseksi paluumatkaa varten. Hesasta tullut kone tuli myötätuulessä 20 minuuttia etuajassa ja me oltiin takaisin Hesassa puoli tuntia etuajassa niin ikään myötätuulessa?

Posted by Linnuntietä at 11:11 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 24, 2005

Noin 30 astetta pohjoista pituutta

Kuvan suunnassa, suoraan länteen ja Winston Churchillin suosikkihotellin Reid's Palacen (vaaleanruskea) takana noin 7000 kilometrin päässä pyörii hurrikaani Rita. Presidentin takapihalle on pesiytynyt syöpäläinen, jota on vaikea saada Al Quaidan syyksi.

CNN:n uutisointi olettaa katsojat imbesilleiksi, kun samaa tavaraa tulee tunnista toiseen. Vaihtelua saa kyselemällä eri ihmisiltä miltä siellä näyttää ja miltä nyt tuntuu. Is it frightening there? Have you ever been in winds like that? How many fallen trees you see now?

Mahtaako Bush kiinnostua Kioton ilmastosopimuksesta jos merien lämpenemisen voidaan osoittaa aiheuttaneen sen, että hänen omalla maatilallaan lehmätkin lentää, kirjaimellisesti.

Posted by Linnuntietä at 8:17 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 23, 2005

Kyllä golf on kivaa

Kuva Palheiron golfkentän klubitalolta. Funchalin kaupunki satamineen näkyy auringon paisteessa. Seppo Räty sanoi aikoinaan, että Saksa on paska maa. Tekisi mieli soveltaa sitä golfpeliin.

Pekka pelasi tuttuun tapaansa tasaisen hyvin ja omasta mielestään "onnenkantamoisilla", joka yhä enemmän käänsi puukkoa sisälläni ja ja nosti kierroksia kaalissa. Jukka ja Ritvakin kulkivat väylien keskellä, joka ei nostanut mielialaa, kun etsin puskista pallojani. Joo, joo, hauskaahan tää on vai onko?

Posted by Linnuntietä at 6:45 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 22, 2005

Kauden avajaiset Madeiralla

Madeiralla pitkästä aikaa. Heti tulon jälkeen kävin lenkillä turistien tukkimilla rantateillä. Ilma oli mun lenkkeilyn kannalta vähän liian kuuma ja vajaa tunti paikallista vuoristorataa sai minut kuitiksi.

Hotellihuoneet oli miellyttäväksi yllätykseksi uudistettu ja sisustettu aivan tyylikkäästi. Hengityksen tasaannuttua ja eri väristen pallojen ja salamoiden hävittyä silmistä raahauduin suihkuun, jossa odotti älykkyystesti. Pyllistelin nimittäin ammeessa useamman minuutin, kun en saanut vettä tulemaan upeasta design-suihkusta.

Valitan Nokian kännykällä otetun kuvan laatua, mutta täytyi oikein ikuistaa tuo tekele. Oikean puoleisesta kääntökahvasta valitaan veden lämpö ja vasemman puoleisesta auki kääntämällä vesi alkaa valua hanasta. Hetkeä ennen primitiivireaktiota satuin kääntämään kahvaa niin lujaa kiinni-asennon yli, että vesi alkoikin tulla suihkusta. On ne insinöörit viisaita vai onko tää jonkun alan arkkitehdin piikkiin menevä juttu?

Posted by Linnuntietä at 6:21 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 21, 2005

Ja kaikkein viisain on saksalainen insinööri

Saksassa kiistellään siitä mitä keksijä Christian Koch oikeasti sanoikaan. Herr Doctor Koch sanoo keksineensä keinon, jolla monenlaisesta rojusta voi keittää polttoainetta, esimerkiksi muovipusseista bio-dieseliä (älkää kysykö miten muovista tulee biotuote?). Öljystähän se muovipussikin on valmistettu.

Varsinainen kohu syntyi, kun Bild-lehti kertoi keksijän käyttävän kissan raatoja bensan valmistamiseen (kuulostaa varsinaiselta biotuotteelta). Miehellä on patentti tähän puuhaan, mutta tuli vaan mieleen, että rikkooko se entistä suomalaista tapaa tehdä margariinia kissanraadoista ("Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan"). Rasvaahan ne ovat molemmat tavallaan.

Posted by Linnuntietä at 4:50 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 20, 2005

Viinikaappi

Alkoholisoitumiseni on joko hidastunut tai sitten taloudellinen tilanteeni on kohonnut sillä kaikki hankittu alkoholi ei enää välittämästi marinoikaan maksaani. Hyllyssä lojuvat viinipullot saivat minut miettimään viinikaapin hankintaa.

Taloudellinen tilanteeni ei kuitenkaan ole niin huimasti parantunut, että en olisi enää lainkaan kiinostunut siitä mitä tavarat maksavat. Surffatessani netissä ja seuratessani keskustelua viinikaapeista minulle selvisi mm. se, että kaapit ovat periaatteessa jääkaappeja, jotka vaan on nimetty viinikaapeiksi panemalla sisään vielä yksinkertaisemmat hyllyt kuin jääkaapeissa ja mahdollisesti varustamalla kaappi lasiovella. Niin ja kertomalla jääkaapin hinta kahdella tai vielä suuremmalla kertoimella.

Ilmiö ei tietysti ole uusi, sillä mielikuvista on aina täytynyt maksaa. Jos ostaa ruuvin taloonsa, se maksaa kenties 10 senttiä. Jos ostat samanlaisen ruuvin purjeveneeseen, niin se maksaa yhden euron ja jos ruuviparka kierretään lentokoneeseen, niin siitä saa pulittaa 10 euroa.

Posted by Linnuntietä at 7:42 PM | Comments (1) | TrackBack

syyskuu 19, 2005

Ei nimi miestä pahenna eikä kai kaupunkiakaan

Itävallassa lähellä Saksan rajaa on kylä nimeltä Fucking. Muille kuin englantilaisen kielialueen asukeille asiassa ei pitäisi olla mitään sen suurempaa merkitystä. Paikalliset sanovatkin, että "what is this big Fucking joke?"

Kiusaksi ovat muodostuneet brittituristit, jotka heiluvat ruuvimeisseleiden kanssa hämärissä varastaen kaupungin nimikylttejä. Freudilaisen perinteen mukaisesti opas Andreas Behmueller sanoo, että englantilaisilla on fiksaatio ja obsessio Fuckingiin.

Hänen mukaansa saksalaiset haluavat nähdä Mozartin talon Salzburgissa ja japanilaiset puolestaan etsivät Hitlerin syntymäkotia Braunausta. Jenkeille merkitsee vain Sound of Music, joka on filmattu Salzburgin ympäristössä, mutta englantilaisille vain Fucking on jotain.

Samantasoinen mauton juttu on se, että joku suomea taitava on nimennyt Floridassa kaksi lentoväylien risteystä nimillä "vittu" ja "perse". Vaikea on uskoa, että joku jenkki olisi nimet keksinyt täysin sattumalta ja umpimähkään.

Posted by Linnuntietä at 8:55 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 18, 2005

Mediassa ei mitään uutta

Viime yön töiden lomassa ehdin selailla ihmisten jättämiä lehtiä. Haluan ainakin uskoa, että henkilöt, jotka lukevat muutakin kuin Seiskaa, CC:tä ja iltapäivälehtiä vievät lehtensä mukanaan. Olisi nimittäin surkeaa jos kaikki todella lukisivat vain edellä mainittuja. Nykäsen vuorotteluvapaa julkisuudesta on päättymässä ja aivan yhteiskuntakelpoisen näköinen toimittaja oli tehnyt jutun Mervi Tapolasta. Kuvaavaa on se, että Iltis luokittelee jutun "viihde" alaluokkaan eikä esimerkiksi uutisiin, Hyvät Naiset tai henkilökuviin. Mahtoi toimittaja tuntea itsensä tyytyväiseksi syvällisen henkilökuvan jälkeen...

Seiska lehti puolestaan pissaa omaan pesäänsä, kun uutisoi Marika Fingerroosin sanovan, että Jani on tyhmä ja huono sängyssä. Kuka enää haluaa tirkistellä Marikan webcamia, kun makuuhuoneessa vain nukutaan? Jos Marikalla on varaa sanoa jotain tyhmäksi niin mahtaa olla Janilla huonot lähtökohdat elämälle.

Muuten anti oli tavanomaista, Juhani Palmu ei osaa päättää onko hän juoppo vai ei, Leila ei tiedä rakastaako hän Juhania vai ei, Mervi ei tiedä lähteäkö Matin kiertueelle vai ei, George Bush ei tiedä onko hänellä pissahätä vai ei. Asiathan olisivat tavallaan hyvin, mutta kun yhdellä näistä jämäköistä päätöksentekijöistä on sormensa atomipommin laukaisimella.

Posted by Linnuntietä at 8:05 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 17, 2005

Ihmiset osaavat tehdä elämästä mielenkiintoisen

Joku ruotsalainen filosofi sanoi, että "vi är människor av manniskor" ja se pitää kyllä paikkansa. Me osaamme tehdä elämästä sellaisen, että ilman toisiamme olisi tylsää. Ennen niin yksitotinen työpaikalle meno on tehty nykyään niin jännäksi, kun tusina kaljuja vartioliikkeen miehiä epäilee työntekijöitä roistoiksi näiden lähestyessä työpaikkaa.

Olemme luoneet oikein järjestelmiä, jotka kertovat meille kuinka käyriä esimerkiksi kurkut saavat olla tai minkä kokoisia kondomien pitää olla. Lentoaseman R-kioskilla tirskuvat japanilaismiehet (pituus 150 cm käsi pystyssä) eivät varmaan tienneet, että heidän ostamansa XL-merkkiset kondomit olivat kuitenkin vain euronormin kokoisia.

Jenkeissä FBI:kin etsi neljä vuotta antrax myrkkykirjeiden lähettäjää pannakseen tämän tai nämä telkien taakse ja tulos on se, että tutkimukset ovat seis ja FBI itse syytettynä oikeudessa. Hauskoja käänteitä? Ja nyt joku on määrännyt mut ensi yöksi töihin, hauskaa vai?

Posted by Linnuntietä at 4:55 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 16, 2005

Tekijänoikeuslaki

Koko tekijänoikeuslain valmisteluprosessin ajan on kuulostanut omituiselta, että asiantuntijoiden mielipiteillä ei ole ollut mitään vaikutusta lain luonnokseen. Maallikolle tuntuu oudolta, että käyttäjälle tärkeä omaan käyttöön kopiointi tai varmuuskopiointi olisi kiellettyä. Ikään kuin levy-yhtiöiden etu olisi ainoa, joka pitää turvata. Artistin kuuluu saada osuutensa luomuksestaan, mutta tuntuu siltä, että levytuottajat haluavat raapia joka vaiheesta siivunsa.

Nyt osa omituisuuksista saa selityksen, kun Digitiday kertoi, että lakia valmistellut virkamies onkin Gramexin palkkalistalla. Lisäksi ministeri Karpela, jolla tuskin on omaa tietoa tai harkintaa asiasta on saanut briefauksen neuvonantajaltaan Gramexin varatoimitusjohtajalta.

Kun tsunamin jälkeisen tutkimusryhmän jääviyttä epäiltiin ja kyseenalaistettiin, että voiko kaveri tutkia kaverinsa toimintaa, sanoi Ahtisaaren Mara, että "kaikki, jotka näistä asioista jotain tietävät tuntevat toisensa eikä se ongelma ole". Ehkä tekijänoikeudesta voi sittenkin olla muillakin tietoa kuin alalta elantonsa hankkivilla. Minä ainakin tulen boikotoimaan kaikkia kopiosuojattuja tuotteita ja haluan itse päättää missä laitteissa levyjäni soitan.

Posted by Linnuntietä at 11:23 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 15, 2005

Mikähän minusta tulee isona?

Meredith Greenblatt syntyi naiseksi noin parikymmentä vuotta sitten. Kahdeksan tai yhdeksän vuotiaana hän yllätti vanhempansa, kun hän ei halunnutkaan synttärilahjaksi Barbi-nukkeja eikä leikkimeikkejä vaan ilmoitti haluavansa sukupuolenvaihdosleikkaukseen.

Kouluun hän meni reippaan poikamaisena ja pukeutui miesten vaatteisiin käyttäytyen miesroolin mukaisesti, kunnes 14 vuotiaana hän huomasi olevansa sittenkin nainen ja vieläpä lesbo. Hänen psykoterapeutti-äitinsä kertoo, että Meredith (nykyisin Butch) halusi aina mieluummin poikien vaatteita ja psykoterapeutti-isä muistelee Butchin aina olleen mieltyneen miespuolisiin sterotypioihin.

Eipä siis olekaan suuri yllätys, että tällä hetkellä Butch onkin reipas 18-vuotia mies, tosin kimeä-ääninen kuulemma, mutta kuitenkin. Kun yhdenkin sukupuoli-identiteetin kanssa elämästä selviäminen on suoritus, niin täytyy olla tyytyväinen Butchin puolesta, että perheessä on terapiaa kotitarpeisiinkin.

Posted by Linnuntietä at 6:16 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 14, 2005

Älkää syökö pipareita kokoushuoneesta!

Joskus työpaikka voi olla liipasimella erikoisista asioista. Jim Garrison pisteli poskeensa kaksi slicea kylmää pepperoni pitsaa, jotka olivat jääneet kokoushuoneeseen palaverin jälkeen. Kuukauden (?) kuluttua hänelle ilmoitettiin, että kilometritehtaalle mars. Hyvä puoli asiassa oli se, että tällä tarinalla Jim voitti kilpailun härskeimmistä potkuista. Palkintona oli Karibian risteily ja julkisuutta niin paljon, että nyt hänellä on uusi työpaikka.

Kilpailun raati kävi läpi yli 1000 tapausta ja Garrisonille hyvän vastuksen tarjosi esimerkiksi huonekalukaupan muuttomies, joka vei asuntoon uudet makuuhuoneen kalusteet ja purkiessaan vanhoja kamoja he kaverinsa kanssa löysivät isäntäväen seksilelut ja miekkaillessaan isojen dildojen kanssa huumorintajuton kotiväki tuli paikalle ja teki ilmoituksen työnantajalle.

Yksi haastajista sai tehtäväksi viedä yhtiön arkaluontoista materiaalia "mikrofilmille" ja hän lähetti sen sähköpostina "Michael Finnille". Ja eräs sai potkut vietettyään liikaa yhtiön aikaa selailemalla nettisivustoa www.simplyfired.com

Posted by Linnuntietä at 9:09 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 13, 2005

Voitto kotiin vai tuliko sittenkään?

Jo yli 15 vuotta on eräässä joukossa pelattu vuosittain golfturnaus, jossa kiertopalkintona on ollut hopeinen lautanen kaiverruksineen. Lautasen saaminen omaksi vaati voiton kolme kertaa. Kaikki nämä vuodet lautanen on pitänyt puolensa ja voitot ovat jakautuneet eri ihmisille. Kunnes tänä vuonna. Lautasen pohja täyttyi nimistä ja vuosiluvuista siten, että sinne ei enää olisi mahtunut yhtään voittajan nimeä.

Juuri tänä vuonna onnistuin voittamaan turnauksen kolmannen kerran peräkkäin ja juuri tänä vuonna toimikunta päätti, että vuoden voittaja joutuu hankkimaan uuden kiertopalkinnon. Golfurani ei missään tapauksessa ole ollut mikään palkintojen koristelema menestystarina vaan aina, kun olen jotain voittanut siihen on sisältynyt jokin "catch", kuten osallistuminen seuraavan kisan järjestämiseen tai sponsoreiden hankintaa. Jos kyse olisi jostain muusta henkilöstä niin olisi helppo todeta, että hän on hölmö, mutta mitä teet, kun kyse on itsestäsi?

Posted by Linnuntietä at 10:30 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 12, 2005

Harvinaista herkkua

Kiinassa lähellä Hailinin kaupunkia on Heidaohezin tiikerireservaatti. Siellä puolestaan on (tai oli) Hufulou niminen ravintola, joka mainosti kiellettyä chilillä maustettua tiikerinlihaa ja tiikerin luulla ryyditettyä viinaa. Tiikerinliha maksoi 864 dollaria kilo ja pottu tiikerikossua 74 taalaa, joten katteet olivat kohdallaan.

Erityisen kohdallaan ne olivat siksi, että China Daily lehden mukaan tiikerin liha olikin muulin lihaa, jota oli vain maustettu tiikerin virtsalla. Ravintolan omistaja Ma Shikun sai 296 dollarin sakot vaikka on hieman epäselvää miksi, koska muulin liha on Kiinassa yleisesti myynnissä.

Suomalaisen tv-mainoksen mukaan afrikkalaiset uskovat, että jos repäisee karvan irti leijonan päästä, niin se saa hiukset kasvamaan teon tekijän päähän. China Dailyn jutussa ei kerrottu miten tiikerin virtsa oli saatu, mutta olisi mielenkiintoista tietää mitä kiinalainen sananlasku sanoo miehestä, joka kusettaa tiikeriä.

Posted by Linnuntietä at 9:55 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 11, 2005

Kuinka britit ovat muovanneet maailmaa?

BBC:n tuottamassa ohjelmassa In Our Time keskustellaan "suurista asioista", joilla on kulttuurillista tai tieteellistä merkitystä. Ohjelmaa isännöi Melvyn Bragg, joka on kirjailija sekä televisiohahmo ja kultturellin hemmon maineessa Englannissa. Meillähän miestä ei tunne kukaan. Aika mahtipontinen on ohjelmassa listattu 12:ta brittiläisen kirjan lista, jotka ovat muuttaneet maailmaa.

Tietysti saattaa olla, että kuningas Jamesin raamattu vuodelta 1611 on oikeasti mullistava teos, mutta enpä ollut aiemmin tiennyt tätä. Samoin Magna Carta on varmasti muovannut brittien elämää, mutta että koko maailmaa, olisko hiukka liioteltua?

First Rule Book of the Football Association, joka sisältää 13 alkuperäistä sääntöä pelistä, joka kylläkin on levinnyt ympäri maailmaa julkaistiin vuonna 1863. Säännöissä kielletään pelaajilta pitkät kynnet ja metalliset suojukset, mutta muuttuiko maailma tästä?

Viimeisenä mainitaan Marie Stopesin vuonna 1918 kirjoittama opus Married Love, joka on englantilainen seksimanuaali. Aikanaan kirkko ja lääketiede tyrmäsivät sen, mutta kyllä jenkkien Mastersin ja Johnsonin teokset ovat enemmän maailmaa muokanneet olipa sitten mitä mieltä hyvänsä itse tekstistä.

Posted by Linnuntietä at 8:00 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 10, 2005

Psychologies, mm. testejä, kotipsykologiaa ja kallis ulkoasu

Englannissa on julkaistu ensimmäinen brittiversio ranskalalaisten jo 70-luvulla aloittamasta Psychologies lehdestä. Kauniita kuvia ja kiiltäviä sivuja sisältävä lehti mainostaa olevansa Kolmannen Aallon Naisten lehti. Ensimmäinen aalto saarnasi yksilöllisyyden ja seksuaalisen vapauden puolesta. Toinen aalto pyrki vapauttamaan naiset kotitöistä ja saada heidät kiitoon työelämässä. Nyt kolmas aalto haluaa asettaa kodin ja läheiset uraa tärkeämmiksi.

Malliesimerkkinä on lehdessä esiintyvä Kate Winslet, joka kertoo asettavansa lapsensa kaiken muun edelle. Kuitenkin hän filmaa kuutta elokuvaa vuodessa ympäri maailmaa ja keskustelee lastensa kanssa lähinnä puhelimessa. Homman toki keksi jo Kannuksen suuri poika Esko "kasvatan lapseni kännykällä" Aho, joka erehtyi lipsauttamaan tällaista presidentin vaaleissa ja aiheutti särön somaan perheidylliin.

Lehti ruokkii vanhoja harhoja mm. siitä, että ekstrovertit olisivat jotenkin "parempia" ihmisiä kuin introvertit. Sivuilla annetaan introverteille äidillisiä ohjeita kuinka muuttua. Miksei voi hyväksyä, että olemme erilaisia ja kaikille meille on paikkamme?

Vakiotyyliin on kysymys-vastaus palstoja, joissa lukijat esittävät samoja kysymyksiä vuodesta toiseen ja psykologi vastaa samalla tavoin vuodesta toiseen. Myös näppärät kymmenkohtaiset itseparannusohjeet kuuluvat asiaan, a la "Kuinka pääsen eroon negatiivisten ajatusten kehästä?"

Tietty intiimiys ja julkkisten julkisivun taakse kurkistaminen kuuluu myös lehteen, kuten sen paljastaminen, että Gwyneth Paltrow syö usein alasti, jotta muistaisi aina kuinka monta kaloria hän nauttii.

Ensimmäisessä numerossa on ripaus suomalaisuuttakin sillä The Mother Daughter Connection jutussa esiintyy Sirkka-Liisa Mills pyöreän tyttärensä Emman kanssa. Rouva Mills siristää kuvassa epätoivoisesti silmiään etteivät rypyt näkyisi vaikka jokaisella hänen ikäisellään niiden kuuluukin näkyä.

Posted by Linnuntietä at 6:50 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 9, 2005

Esko Valtaoja ja Kotona maailmankaikkeudessa

Pitkästa aikaan törmäsin piristävään kirjaan. Esko Valtaojan teos ihmisistä, mistä me olemme tulleet, keitä me olemme ja mihin olemme menossa on erittäin suositeltava kirja. Vaikka sen lukemiseen menikin erilaisista syistä johtuen jonkin aikaa se on periaatteessa opus, jonka voisi ahmia yhdellä istuimella.

Hän ei säästä ketään, jota katsoo voivansa arvostella, mutta tekee sen perustellen. Ne, jotka sen ansaitsevat saavat myös tunnustuksen. Osa minuakin joutuu poikki ja pinoon, mutta en voi kuin hyväksyen nauraa. Oma stereotyyppinen mielikuvani tähtitieteilijöistä on se, että he ovat omituisia hörhöjä, jotka heiluvat siinä rajoilla voiko heitä kutsua yhteiskuntakelpoisiksi ja ns. "normaaleiksi".

Tekstistä kuitenkin huomaa, että kirjoittaja on verbaalisesti lahjakas ja itsensä kanssa sinut oleva älykäs ihminen, joka todennäköisesti osaisi nauraa tälle luonnehdinnalle. Lupaan tarjota kaljat jos joskus tavataan.

Kuva on muuten Jousimiehen tähdistöstä eikä sano mulle yhtään mitään.

Posted by Linnuntietä at 9:49 PM | Comments (1) | TrackBack

syyskuu 8, 2005

Asiat on niin kuin ne nähdään

Englannin yleisradioyhtiö BBC järjesti äänestyksen englantilaisten keskuudessa siitä mikä on heidän mielestään kaikkien aikojen paras taideteos. Kaikki kärkisijat menivät teoksille, jotka esittivät jotain konkreettista tai niihin liittyi jokin kertomus. Voittajaksi selvisi selvästi J.M.W Turnerin "The Fighting Temeraire", joka esittää sotapurjealusta, joka palaa Trafalgarin taistelusta.

Teoksen kerrottiin symboloivan Englantia ja englantilaisia mm. siten, että kovia tappioita kärsinyt alus saapuu kotiinsa voittajana. Auringonlaskun herkät värit kertovat englantilaisten laajasta tunneskaalasta ja viittaavat uuteen ja loistavaan tulevaisuuteen.

Olematta semiotiikan dosentti tai edes assistentti voisi sanoa maalauksesta, että minusta se kuvaa brittiläisen imperiumin auringonlaskua. Turpiin saanut alus saapuu satamaan, jossa Temeraire muuten purettiin ikään kuin symbolina kidneypien purijoiden vallan päättymisestä. Alusta hinaa uuden sukupolven höyryalus ja saattaa imperiumin kulta-ajan muistojen joukkoon.

Posted by Linnuntietä at 8:48 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 6, 2005

Vauhtia ja monenlaisia tilanteita Euroopan yllä

Olisikohan toissapäivänä ollut parempi, että olisin jäänyt koneesta. Tulin nimittäin Helsingissä Lontoon koneen lähtöaikaan kentälle, kun olin tutkinut huonosti papereitani.

Sen jälkeen olen tullut heitetyksi ulos hotellista Belfastissa (onneksi syy sentään oli tilanpuute), odotellut salaman murjomaa lentokonetta kuusi tuntia ja nyt olen Corfulla, jossa mun ei ollenkaan pitäisi olla. Mikäs täällä on ollessa, kun on 235 ruoka-annosta plakkarissa, joten soppa ei ihan heti lopu. Ne ovat kylläkin olleet 30 tuntia sulina lempeässä kreikkalaisessa lämmössä, joten kukahan niitä uskaltaa syödä?

Tunnin kuluttua lähdetään Newcastleen, paikkaan, jossa ufo-hörhö Rauni-Leena Luukainen-Kilden kello dematerialisoitui avaruusolentojen toimesta. Toivottavasti kaikki olut Newcastlessa ei ole dematerialisoitunut sillä aion tänään hävittää ravintoketjun jatkeeksi yhden pitkän.

Posted by Linnuntietä at 11:51 AM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 5, 2005

Kaiken kokoista

Räppäri Pikku G ilmoittautui muiden sosialistitaiteilijoiden mukana Tarja H:n kannattajaksi pressanvaaleissa. Taiteilija Iso D sen sijaan tekeytyy Kekkoseksi ja odottaa itsestään kertovaa musikaalia. 63 vuotias taiteilija kertoo poikkeuksellisen energisyytensä johtuvan hyvistä elintavoistaan. Odotan kekkosmaisia lääkärinlausuntoja siitä kuinka Isolla D:llä on kolmikymppisen kunto.
Herra Kaksois-V Ameriikassa on huolestunut siitä, että pyörremyrskyn ja tulvan tuhot New Orleansissa ovat pahemmat kuin kukaan voi kuvitella. Kehoitan ottamaan yhteyden Bangladeshiin. Siellä koetaan lähes vuosittain vielä pahempia tulvia.

Posted by Linnuntietä at 12:03 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 2, 2005

IKEA sucks!!

Tänään vietän viimeisen Ikea-vierailun juhlapäivää. Konsepti liikkeessä on aivan sairas. Asiakas joutuu kiertelemään pitkin varastoja ja noukkimaan itse haluamansa tuotteet huonosti ohjattaviin kärryihin ja roudaamaan ne sitten kassalle. Tämän jälkeen paketit itse autoon ja kotiin, jossa itse alat kasata kamoja. "20 minuuttia ja 20 vuotta iloa" on yhtä totta kuin ruotsalainen sauna tai ruotsalainen joulupukki. Mukana tulevan kapisen työkalun avulla kalusteiden kokoaminen kestää tunteja ja kylkiäisenä saat vielä tenniskyynärpään ja samaan hintaan. Hurrien keksimä pirullinen taka-ajatus on se, että kun asiakas tekee kaiken työn ei kukaan valita palvelusta ja lisäksi se ei maksa mitään.

Tällä kertaa setistä ei puuttunut kuin yksi ruuvi ja yksi sarana kaapin ovesta, joka luvattiin toimittaa kuukauden(?) kuluttua. Rensselithän tehdään Thaimaassa ja Ikean mukaan ei tietenkään alaikäisten toimesta. Kansallinen lentoyhtiömme lentää sinne päivittäin ja ruuveja varmasti mahtuisi mukaan miljoona päivässä, mutta tutkimattomat ovat hurrien aivotukset.

Posted by Linnuntietä at 9:22 PM | Comments (0) | TrackBack

syyskuu 1, 2005

Puuseppää aina tarvitaan ja muitakin ammattilaisia

Taas tuli todistettua, että ei kannata sekaantua ammattilaisten asioihin. Oli tarve niin pieneen ehostukseen kämpässä, että en viitsinyt ketään asiantuntijaa häiritä vaan kuvittelin osaavani hoitaa homman itse. Ulko-oven sisäpinnan kunnostus ja maalaus vielä huvitti, kun se meni harjoitteluksi, mutta muutama muu pienempi kohde poltti päreet. Ei ollut oikeita työvälineitä eikä tarvikkeita puhumattakaan taidosta. Itse huonosti tehty vielä häiritsee joka kerta, kun siihen katsoo. Nyt täytyis saada tyhjennettyä pää tästä pännimisestä, ehkä vetämällä pää täyteen.

Kuvan remontti ei liity tähän juttuun ja näen kauhukuvia, että joskus olisin itse ahertamassa tuollaisella työmaalla.

Posted by Linnuntietä at 9:32 PM | Comments (0) | TrackBack